Hevosmäärä – minne menet?

Hevoskasvatuksessa muutokset tapahtuvat hitaasti eikä jalostus muutoinkaan etene sanellusti, vaan biologian realiteettien, usein jopa täysin sattuman ehdoilla. Yritystoiminnan kehittämisessä sen sijaan tärkeä tekijä on tulevaisuuden ennakointi, joka kasvatustoiminnassa on erityisen haasteellista. Jalostusvalinnoissa on osattava ennustaa, millaisille hevosille on kysyntää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Laatuajattelu ja kansainvälistyminen ovat nykyään kasvattajien arkea. Tuotteistamisessa ja markkinoissa voisi olla parantamisen varaa.

Kasvatustoiminta on pitkäjänteistä työtä. Hevosten sukupolvien välinen aika on keskimäärin kymmenen vuotta, joten kestää vuosikymmeniä nähdä useamman sukupolven tuloksia. Jotta päästäisiin hyvää laatuun, tarvitaan myös volyymiä. Kotimaisen kasvatuksen tuloksena syntyneiden varsojen määrä on heilahdellut voimakkaasti, kun katsotaan kolme hevossukupolvea taaksepäin. Keskiarvo tällä ajanjaksolla on ollut 3 694 syntynyttä varsaa vuositasolla.

Poikkeuksellinen huippuvuosi koettiin vuonna 1991, jolloin syntyi yhteensä 4 728 varsaa. Jo neljän vuoden kuluttua (1995) oli pudottu 2 894 varsaan, jolloin varsoja syntyi 39% vähemmän. Vuoden 1995 varsamäärä on samaa suuruusluokkaa mitä vuoden 2016 (2 700). Nyt suhteellinen pudotus neljän vuoden aikana ei ole yhtä suuri (30%) kuin 1990-luvulla (kuva).

Varsojen syntyvyyden väheneminen on siis hieman maltillisempaa mutta pitkäkestoisempaa kuin pari vuosikymmentä sitten. 1990-luvun puolessa välissä varsamäärä lähti ripeään kasvuun – johtuiko tämä sitten taloustilanteen elpymisestä vai Euroopan Unioniin liittymisestä? Jotta muutokset voitaisiin tulkita normaaliksi vaihteluksi, tulisi varsamäärän lähteä pikapuolin nousuun.

Ainakaan tällä havaa kasvatustoiminnan volyymi ei ole pysytellyt toivotulla tasolla, vaikka vuonna 2010 HAMKin selvityksessä uskottiin vähenemisen lieventyvän uusien yrittäjien ja laajentamisaikeiden ansiosta.  Toisaalta tilanne voi korjaantua keskitasolle suhteellisen nopeastikin, parhaimmillaan kolmessa, neljässä vuodessa.

Suomeen tuodaan noin 1 500 hevosta vuosittain; näistä viidennes on ravihevosia ja loput 80 % ratsuja ja poneja. Jos Suomessa syntyneiden varsojen rinnalla tarkastellaan tuontihevosten määrää, on surullista todeta, että kotimaisen kasvatuksen ollessa aallon pohjalla tuontihevosten määrät porskuttavat tasaisina. Toisinaan tuonti on perusteltua, mutta periaatteessa on hassua, ettemme tuota hevosia riittävästi omaan käyttöömme – jos kysyntää olisi?

UKvarsat

Syntyneet varsat yhteensä vuosina 1986-2016 (Lähde: Suomen Hippos ry http://www.hippos.fi/files/4807/Syntyneet_varsat.pdf)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s